PekkaMansikka Aurinkoon katseesi luo

Vanhan kronologian uudet haasteet

  • Assyrian kuninkaan Assarhaddonin 1. hallitusvuosi Babylonian kuninkaana?
    Assyrian kuninkaan Assarhaddonin 1. hallitusvuosi Babylonian kuninkaana?

  Tarkastelemme tässä jotakin, mikä on hyvin vanhaa. Lähi-idän alueen kansojen kronologioita, jotka vuosilta 700-500 eaa. ovat pysyneet lähes muuttumattomina satojen vuosien ajan. Kronologiaan vaikuttaneet muutokset ovat olleet suhteellisen pieniä.
Suurimpia muutoksia tapahtui, kun löydettiin Sargon II:n palatsi, Assyrian eponyymi-listat ja monet Mesopotamian "aikakirjat" (Mesopotamian chronicles), jotka toivat uutta tietoa varsinkin 700- ja 600-luvuille eaa. Nykyinen kronologia jäljittelee pääpiirteiltään kronologioita, jotka alunperin kirjoitettiin yli 2000 vuotta sitten.
   Edustaako satoja vuosia vanha kronologia tämän päivän tutkittua tietoa? Kun nykyistä kronologiaa tarkastellaan tämän päivän tutkimusten valossa, se kohtaa hyvin suuren haasteen. Toki monilla muinaisilla klassisilla historioitsijoilla on paljon lisätietoa annettavanaan. On kuitenkin huomattavaa, että heidän ja nykypäivien ammattitutkijoiden välillä on hyvin suuri ero. Esimerkiksi babylonialainen Berossos ei ollut ammattitutkija, vaan hän oli pappi. Sama pitää paikkansa egyptiläisestä Manethonista.
 Kun tarkastellaan hiukan lähemmin esim. nykyistä Babylonian kronologiaa, havaitaan että monet babylonialaisten astrologien kirjaamat kuunpimennykset ovat sieltä löydettävissä. Niimpä sitä voisi ensi silmäysellä pitää moitteettomana. Havaitaan kuitenkin, että nuo kirjatut kuunpimennykset eivät ole ainoita "taivaanilmiöitä", joita muinoin kirjattiin ylös. Historiasta löytyy myös monia muistiinmerkittyjä auringonpimennyksiä. Lisäksi löytyy kaksi kuunpimennystä, Sargon II:n muistiinmerkitsemä ja toinen, joka tapahtui farao Takelot II:n 15. hallitusvuotena. Niimpä nykyinen kronologia on suuren haasteen edessä: tulisiko sen aukottomasti sopia myös kaikkiin havaittuihin auringonpimennyksiin ja noihin kahteen kuunpimennykseen?
   Ihan tavallinen "katutasolla" elävä ajattelija on sitä mieltä, että ilman muuta kronologian tulisi sopia täydellisesti kaikkiin havaittuihin kuun- ja auringonpimennyksiin, ennen kuin sen voidaan sanoa olevan virheetön. Jotkut voivat kuitenkin aiheellisesti kysyä: "Eikö tämän päivän professorit ole jo tarkoin tutkineet, miten kronologia voidaan oikealla tavalla ajoittaa?". Vastaus on hyvin yksinkertainen: tämän päivän tutkijat ovat hyvin vähän tutkineet kronologian ajoittamista kokonaisuutena (joitakin lyhyitä kronologian pätkiä on tutkittu, joilta ajoilta on säilynyt hyvin vähän tietoa ja niiden ajoittaminen on sen vuoksi haastavaa). Ikääkuin ohimennen tutkijat ovat kuitenkin lausuneet joitakin mielipiteitään nykyisestä kronologiasta. Suurin osa niistä on ollut ylistäviä, varsinkin vuonna 763 eaa. tapahtuneeseen auringonpimennykseen liittyen. Joitakin pieniä soraääniäkin on kuitenkin kuulumut.
   Tutkija David Brown, jonka voi olettaa kuuluvan "tutkijoiden nuorempaan sukupolveen"(synt. vuonna 1968) kirjoitti jo kolmikymppisenä esikoisteoksessaan, että kenties osa babylonialaisten astrologien kirjaamista kuunpimennyksistä kirjattiin ylös vasta 300-luvulla eaa. ja sitä seuraavina vuosisatoina. Tämä on johdonmukainen päätelmä varsinkin sen vuoksi, että jotkut kuunpimennykset kirjattiin ylös egyptiläistä kalenteria käyttäen. Tämä näyttäisi osoittavan, että Egyptin kulttuurilla oli hyvin voimakas vaikutus Babyloniaan sinä aikana, kun kyseiset kuunpimennykset merkittiin ylös. Egyptillä ei tiedetä olleen juuri minkäänlaista vaikutusta babylonialaiseen kultturiin 700-500 luvuilla eaa.
   Toisen soraäänen päästi ilmoille tahtomattaan professori Sidney Smith vuonna 1924 kääntäessään Esarhaddon Chroniclen nuolenpääkirjoitusta. Hän käänsi Assarhaddonin 1. hallitusvuotena Tashritu-kuukautena sattuneen tapahtuman siten, että se voitiin tulkita tarkoittamaan auringonpimennystä. Sen ei kuitenkaan koskaan ajateltu viittavan auringonpimennykseen, koska sitä ei löytynyt syksyltä 680 eaa. Lopulta, pitkän ajan kuluttua, tutkija Grayson teki uuden käännöksen Esarhaddon Chroniclesta. Mutta Sidney Smithin "huuli" jäi elämään ja sen ansiosta tiedetään, että Assarhaddonin 1. hallitusvuoden syksyllä saattoi hyvinkin tapahtua auringonpimennys.
  Toinen erkoinen piirre liittyy Sanheribin hallituskauden pituuteen. Voi sanoa, että on aika poikkeuksellista, ettei siihen ole kiinnitetty huomiota. Nykyisen kronologian mukaan Sanherib hallitsi 23 vuotta ja 5 kuukautta. Arkelogiset löydöt kertovat hänen hallinneen 24 vuotta. Mutta sama arkeologinen nuolenpääkirjoitus kertoo paljon muutakin: Elamin kuninkaiden 69 vuotta pitkän yhtenäisen ajanjakson. Se alkoi Babylonian kuninkaan Nabonassarin 5. hallitusvuotena ja päättyi Assarhaddonin 6. vuotena. Nykyisessä kronologiassa tämän ajanjakson pituus on 68 vuotta, se osoittaa että Samnherib hallitsi vuotta pitempään, kuin on satojen vuosien ajan oletettu. Arkeologisen löydön maininta "24 vuotta" tarkoittaa 24 vuotta ja 5 kuukautta. Niimpä myös Assarhaddonin hallitusaika siirtyy vuotta myöhemmäksi ja auringonpimennystä, jonka on tulkittu tapahtuneen Assarhaddonin viimeisenä hallitusvuotena, ei voida  löytää.
 Pieni palanen Egyptin historiaa. Kenties joitakin on kummastuttanut se, että vaikka on tehty hyvin paljon arkeologisia löytöjä Egyptistä, Egypttiin liittyvistä auringonpimennyksistä on hyvin vähän mainintoja. Tähtitieteilijä Aymen M. Ibrahem on tehmyt hyvin mielenkiintoisen tutkielman egyptiläisistä hieroglyfeistä. Hiukan erilaisella hieroglyfin tulkinnalla hän on kirjannut ylös seitsemän auringonpimennystä, joista ei ole mainintaa tämän hetken historiankirjoituksessa. Se, onko Ibrahemin teoreettisessa tutkielmassa perää, voi olla pikaisesti pääteltynä helppo tarkistaa sivulla moonblink.info/Eclipse/search. Lähemmin tarkasteltuna huomataan, että sen asian tarkistaminen on kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Siihen vaikuttaa edellä esitelty pulma. Jo tähän mennessä vahvistettuja havaittuja auringonpimennyksiäkään ei voi kunnolla saada oikealle kohdalleen.
  Onko kuitenkaan vika auringonpimennyksissä vai kronologian perusteiden virheellisessä tulkinnassa? Niimpä herää kysymys: onko olemassa riittäviä perusteita hylätä baylonialaisten astrologien kirjaamat kuunpimennykset? Kun otetaan huomioon edellä oleva viittaus Assarhaddonin 1. hallitusvuodelle kirjattuun nuolenpääkirjoitukseen, joka kiistatta on mahdollista kääntää auringonpimennykseen liittyvin ilmauksin, voidaan todeta suuren ristiriidan olevan ilmeinen. Toki ristiriitoja voidaan havaita jo nykyisin hyväksyttyihin auringonpimennyksiin liittyen. Luodaan katsaus vaikka Babylonian kuninkaan Shimbar-Sipakin 7. halllitusvuotena tapahtuneeseen auringpnpimennykseen. Nykyisen kronologian puitteissa sen on oletettu tapahtuneen vuonna 1012 eaa. Babylonian kronologiaa joutuisi tuolla kohtaa siirtämään seitsemän vuotta myöhemmäksi (Assyrian kronologia siirtyisi kaksi vuotta myöhemmäksi, jotta vuosi 763 eaa. osuisi oikeaan kohtaan). Ristiriitaa voitaisiin havaita Babylonian kuninkaan Meli-Sipak II:n hallituskauden ajankohdassa. Yleensä on tulkittu, että lyhyen aikaa hallinnut Assyrian kuningas Ninurta-apal-Ekur, joka hallitsi samaan aikaan kuin Meli-Sipak II, olisi tullut tätä myöhemmin kuninkaaksi. Mutta tässä kuvaillun kronologian siirron myötä Meli-Sipak II olisi tullut Babylonian kuninkaaksi Ninurta-Apal-Ekurin viimeisenä hallitusvuotena. Havaitaan myös, että joudutaan tekemään kyseenalaisia tulkintoja historiasta, kun tarkastellaan heettiläisten kuninkaan Mursili II:n 10. vuotena tapahtunutta auringonpimennystä. Nykyisessä kronologiassa siihen voidaan soveltaa ainoastaan vuonna 1312 eaa. tapahtunutta täydellistä pimennystä. Arkeologiset tiedot, joista käytetään nimitystä Amarna-kirjeet, kertovat Mursili II:n edeltäjän Suppiliuman I:n kuolleen melko pian jonkun nimeltä mainitsemattoman faraon kuoleman jälkeen. Nykyisessä kronologiassa tällainen farao olisi Tutankhamon. Hän kuitenkin kuoli nykyisen kronologian mukaan arviolta kaksi vuotta aikaisemmin kuin Suppiliuma I. Tämä kahden vuoden välinen ero heidän kuolinpäivissään ei sovi kunnolla yhteen Amarna-kirjeen kanssa. Niimpä voidaan havaita jopa suuria ristiriitoja babylonialaisten astrologien kirjaamien kuunpimennysten ja reaaliaikaisesti havaittujen auringonpimennysten välillä.
  Klassiset historioitsijat Manethon ja Berossos olivat historiantutkimuksen harrastelijoita. Nykyiset ammattitutkijat eivät kuitenkaan kovin suuresti kyseenalaista näiden harrastajatutkijoiden luotettavuutta. Joitakin pieniä muutoksia on tehty, kun arkelogia on paljastanut uutta tietoa jonkun kuninkaan hallituskauden pituudesta. Mutta monet ammattitutkijat ovat kovin työllistettyjä. Voidakseen perusteellisesti tutkia kronologian ajoittamista jonkun täytyisi maksaa heidän siihen liittyvä tutkimustyö, koska heidän voi olla aika hankala muun tutkimisprojektin yhteydessä paneutua hyvin laajasti kronologian ajoituksen tutkimiseen. Eikä heillä taida olla tapana vapaa-ajalla paneutua tällaisiin asioihin. Niimpä voidaan havaita, että muinaisten klassisten historioitsijoiden tapaan tänäkin päivänä parhaat reusrssit kronologian laajaan tutkimiseen on harrastajatutkijalla. Tämän päivän korvaamattoman suuri etu on edellä mainitun  moonblink.info sivuston kaltaiset sivut, joista voi hakea menneisyydessä tapahtuneiden auringon- ja kuunpimennysten ajankohdat. Internet on toinen hyvin merkittävä tietovarasto tämän päivän harrastajatutkijalle.

Asiaan liittyvä tutkielma on nähnyt päivänvalon, tutkielman lopputuloksen (kronologia-taulukon) nimi lyhennettynä on englanniksi Solar-chronology eli 'Aurinkokronologia'. Lähempää tietoa tästä uudesta tutkielmasta voi jonkin verran saada allekirjoittaneelta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Kommentoin ansiokasta blogikirjoitusta Facebook-sivulle The Writings of Philosophy of Christianity.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Tässä kommentissa #1 mainittu teksti: Onneksi kronologinen tieteellinen tutkimus nykyaikana on jo helpompaa. Ajanlaskun alusta saakka ja kreikkalaisten aakkosten myötä astrologian tutkiminen ja astrologisten kirjoitusten lukeminen on paljon helpompaa kuin tuhansia vuosia sitten. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa kirjaa auringonpimennykset ja kuunpimennykset vuosikirjaansa, joka nykyään on nimeltään Tähdet xxxx, jossa xxxx on vuosiluku. Vanhojen nuolenpääkirjoitusten tutkiminen ja niiden varsinkin rivien välien ymmärtäminen on nykyaikaista jopa harrastaja-astrologien näkemyksiä, jossa voidaan havainnoida maapallon ympärillä olevaa avaruutta ja omaa aurinkokuntaamme.